Fellow-apuraha auttoi rakentamaan tutkimusryhmän Suomeen
Juho Pokki-Riikosen uralla Instrumentariumin Tiedesäätiön Fellow-apuraha on ollut paljon enemmän kuin rahoitus. Se loi perustan oman tutkimusryhmän rakentamiselle Suomessa, ja sen vaikutukset näkyvät tutkijan työssä edelleen.
Kun Juho Pokki-Riikonen palasi vuonna 2019 kansainvälisen tutkijauransa jälkeen Suomeen, taustalla olivat vuodet Sveitsissä ETH Zürichissä ja Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa. Suomessa tutkimusryhmä, laboratoriotilat ja paikalliset verkostot kuitenkin puuttuivat.
– Olin ollut kotimaassa noin kuukauden, kun hain Fellow-apurahaa. Tutkimusverkostoni olivat vahvasti kansainvälisiä, mutta nyt olinkin tilanteessa, jossa hyvin paljon piti rakentaa alusta alkaen, hän kertoo.
Vuonna 2020 Instrumentariumin Tiedesäätiö myönsi Pokki-Riikoselle 100 000 euron Fellow-apurahan, jonka tavoitteena on tukea juuri ulkomailta palaavaa tutkijaa oman tutkimusryhmän rakentamisessa Suomeen.
Apuraha tuo vahvistusta uskottavuuteen
Nykyisin Pokki-Riikonen toimii apulaisprofessorina Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa yhdistää biofysiikkaa, materiaalitiedettä, biologiaa ja lääketiedettä tavalla, joka on edelleen melko harvinaista suomalaisessa tutkimuskentässä. Pokki ryhmineen kehittää mikroskopiateknologioita ja mittausmenetelmiä, joilla voidaan tutkia esimerkiksi syöpäsolujen liikkumista ja kasvainympäristön vaikutusta niiden käyttäytymiseen. Tavoitteena on löytää uusia työkaluja syöpälääketehokkuuden mittaamiseen, syövän diagnostiikkaan, yksilöllistettyihin hoitoihin ja lääketieteelliseen kuvantamiseen.
– Tutkimusryhmän perustaminen on tutkijanuralla yksi vaativimmista vaiheista. Erityisesti silloin, kun vastuulla on samanaikaisesti sekä tutkimuksen tekeminen että uusien rahoitusten hankkiminen, hän miettii omaa polkuaan.
Pokki-Riikoselle Fellow-apuraha antoi konkretiaa edetä oman tutkimusryhmän kanssa.
– Saimme laboratoriolle tilat käyttöön ja pystyimme aloittamaan toiminnan heti. Sen avulla rekrytoitiin väitöskirjatutkijoita, hankittiin tutkimuksessa tarvittavia materiaaleja ja rakennettiin tutkimustoiminnalle jatkuvuutta useamman vuoden ajaksi.
Apurahan vaikutukset näkyivät nopeasti. Ryhmä sai tutkimustuloksia, julkaisuja syntyi ja uusia yhteistyökumppanuuksia käynnistyi.
– Ilman apurahaa moni asia olisi toki voinut tapahtua, mutta huomattavasti hitaammin.
Hänen mukaansa yksi Fellow-apurahan merkittävimmistä vaikutuksista oli sen tuoma uskottavuus.
– Kyseessä on arvostettu ja kilpailtu apuraha. Se helpotti yhteistyöverkostojen rakentamista ja auttoi myöhemmissä rahoitushauissa, kuten EU:n ERC-rahoitusta hakiessa. Kun tutkimusryhmällä on jo näyttöjä, julkaisuja ja toimiva tutkimusympäristö, se on seuraavien rahoitusten hakemisessa aivan eri tilanteessa.
Pitkäjänteinen rahoitus mahdollistaa kunnianhimoisen tutkimuksen
Tutkimusrahoitus rakentuu usein monista erillisistä lähteistä, joiden jatkuvuus ei ole itsestäänselvyys. Siksi pitkäjänteinen visio on tutkijalle välttämätön.
– Se visio, joka meillä oli Fellow-apurahaa hakiessa, on edelleen voimassa. Jälkikäteen ajateltuna olisimme voineet olla jopa kunnianhimoisempia. Vieläkään ei ole ymmärretty kattavasti, miten kiinteiden kasvainten biofysikaaliset ominaisuudet säätelevät syövän leviämistä. Se on edelleen yksi keskeisistä tutkimusalueista.
Juho Pokki-Riikosen poikkitieteellinen ryhmä kehittää uusia mittalaitteita ja menetelmiä, joiden avulla tutkitaan kasvaimen mikroympäristöä aiempaa tarkemmin.
– Pyrimme mahdollistamaan tutkimusta, jota ei ole voitu tehdä aikaisemmin. Kun saamme uusia työkaluja käyttöön, voimme vastata täysin uudenlaisiin tutkimuskysymyksiin.
Peräänantamattomuus kantaa tutkijanuralla
Tutkijan työssä onnistumiset ja pettymykset kulkevat usein rinnakkain. Rahoitushakemuksia tehdään paljon, eikä menestys ole koskaan varmaa. Pokin mielestä yksi tärkeimmistä tutkijan ominaisuuksista on sitkeys.
– Tutkijanuralla tarvitaan peräänantamattomuutta. On välttämätöntä olla selkeä visio siitä, mitä haluaa tehdä, eikä resursseja voi pilkkoa liian monelle tutkimusaiheelle samaan aikaan.
Yhtenä uransa tärkeimmistä ratkaisuista hän pitää ulkomaille lähtemistä.
– Oli hyvä päätös lähteä kansainvälisiin tutkimusympäristöihin. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen siihen, että palasin Suomeen rakentamaan tutkimusta. Koin Fellow-apurahan erittäin arvostettuna, ja se oli kriittinen tekijä siinä, että tutkimusryhmä saatiin rakennettua ja toiminta käyntiin. Sen vaikutukset näkyvät edelleen työssäni ja myös tutkimusryhmässäni työssään edenneiden tutkijoiden toimintamahdollisuuksina.
Teksti: Tia Härkönen
Kuva: Jonna Karekivi/Tampereen yliopisto