Nanoselluloosahydrogeeli pysäyttää virtsankarkailun

Yli puolet maailman naisista kärsii jossain vaiheessa elämäänsä virtsankarkailusta. Väestön vanheneminen vain lisää vaivan esiintymistä tulevaisuudessa. Virtsankarkailua on pitkään hoidettu muovisten verkkomateriaalien avulla, joilla virtsaputkea on tuettu. Muoviverkot ovat kuitenkin aiheuttaneet potilaille ongelmia ja kipuja, jonka vuoksi niiden käyttö on jo kielletty esimerkiksi Isossa-Britanniassa.

”Idea uudenlaisesta lähestymistavasta lähti liikkeelle jo 2019 Aalto-yliopiston hankkeesta. Helmikuussa 2020 kehittämisprojekti sai rahoitusta Business Finlandilta, jonka turvin tutkimusryhmä pääsi tekemään hyödyllistä perustutkimusta laboratoriossa, kehitti 3D-malleja sekä erilaisia konfiguraatioita. Lignum Medical Oy perustettiin syksyllä 2023 uuden hoitomuodon tuotteistamista varten”, kertoo yksi yrityksen perustajista, professori sekä synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Tomi Mikkola. Yrityksen muut perustajat ja osakkaat ovat kätilötaustainen terveydenhuollon kouluttaja Eija Raussi-Lehto, terveysteknologian kaupallistamiseen erikoistunut Anu Meerwaldt sekä sopimusjuridiikan asiantuntija ja asianajaja Mikko Lehto.

Instrumentariumin tiedesäätiö on myöntänyt Lignum Medical Oy:lle 50 000 euron arvoisen SILMU-apurahan, jonka turvin yritys pääsee kehittämään nanoselluloosahydrogeeliin perustuvaa hoitomuotoa eteenpäin.

Muovin tilalle luonnonmateriaalia

Virtsankarkailun hoidon ”kultastandardi” on vielä tällä hetkellä muoviverkkoihin perustuva implantti. Se on kuitenkin väistymässä monien ongelmiensa vuoksi, joten uudelle hoitomuodolle on Mikkolan mukaan nyt tarvetta. Nanoselluloosahydrogeeli on koivupohjainen luonnonmateriaali. Muoviverkon sijaan virstaputkea tuetaan ruiskutettavalla geelityynyllä. Hieman vastaava tuote on Mikkolan mukaan jo olemassa, mutta nanoselluloosa on materiaalina parempi ja ekologisesti kestävämpi.

”SUI-hoitoihin liittyvä markkinapotentiaali on suuri ja se kasvaa noin 8 % vuosittain. Tällä hetkellä muovisten verkkotukinauhojen markkina on globaalisti yli 1,3 miljardin euron arvoinen. Markkinoiden kasvu johtuu osittain ihmiskunnan ikääntymisestä, sillä vaiva on yleinen 40-70 -vuotiailla naisilla. Toisaalta vaivaa on myös aikaisemmin hävetty turhaan, mutta nyt naiset hakevat siihen aktiivisemmin hoitoa. Muovi on osoittautunut ongelmalliseksi materiaaliksi, josta pyritään eroon, joten olemme Lignum Medicalin kanssa juuri oikeaan aikaan liikkeellä”, pohtii Mikkola.

Yrityksen tarkoituksena on päästä patentoidulla Lignum Medicalin -lääketieteellisellä laitteella markkinoille noin viiden vuoden kuluessa.

Implantteihin liittyy vahvaa regulaatiota

Hoitomuotoon liittyvä perustutkimus sekä testauksia eläimillä on jo tehty. Vuoden 2024 aikana on tarkoitus siirtyä kliinisiin tutkimuksiin ihmispotilaiden kanssa. Kun hoitomuotona on ulkopuolisen implantin asentaminen ihmisen kehon sisään, ovat lääketieteellisiin laitteisiin liittyvät säännökset ja regulaatiot keskeisessä osassa. Hoitomuodon hyväksyntää varten tarvitaan ulkopuolisen ja riippumattoman asiantuntijan dokumentaatio tuotteen turvallisuudesta ja käyttökelpoisuudesta.

”Tiedesäätiön SILMU-rahoitus tulee meille kreivin aikaan, sillä sen avulla pääsemme aloittamaan tuotteen regulaatioprosessin. Meillä on jo tiedossa useampia kiinnostuneita ja alustavasti sitoutuneita jatkorahoittajia, joiden kannalta tuotteen regulaatiostrategian edistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tavoitteenamme on saada tuotteellemme sekä yhdysvaltalainen FDA- että eurooppalainen CE -hyväksyntä vuoden 2028 loppuun mennessä”, jatkaa Mikkola.

Ensimmäinen rahoitus avaa tietä tulevaisuudelle

Tutkimushanke on saanut vuosien varrella rahoitusta myös muun muassa Business Finlandilta. Tiedesäätiön SILMU-apuraha on kuitenkin ensimmäinen suurempi rahoitus, jonka tuore yritys on saanut itselleen. Aalto-yliopistossa alkaneen hankkeen immateriaalioikeuksien siirto Lignum Medicalille tapahtuu parhaillaan, joka on elintärkeää yrityksen tulevaisuuden ja jatkorahoituksen kannalta.

”Uskon, että nyt saatu SILMU-apuraha on hyvä signaali kaikille meistä kiinnostuneille sijoittajille. Ensimmäisen rahoituksen saaminen on tunnetusti aina vaikeinta, mutta tiedesäätiöltä saatu rahoitus kertoo asiantuntijoiden uskosta meihin ja ideaamme. Pyrimme toteuttamaan aloitetun seed-rahoituskierroksen kevään 2024 aikana.”

Teksti: Kai Tarkka
Kuva: Tomi Mikkola