1,4 miljoonan apurahapotti tukee lääketieteen läpimurtoja
Instrumentariumin Tiedesäätiö jakaa tänä vuonna lääketieteen, luonnontieteiden ja tekniikan tutkijoille apurahoja 1 400 000 euroa. Apurahoja myönnetään 38 henkilölle tai ryhmälle. Säätiön suurimman 150 000 euron apurahan saa kolme tutkijaa. Instrumentariumin Tiedesäätiö edistää myös tiedeyrittäjyyttä, ja yrityksille suunnatun 50 000 euron Silmu-apurahan saa Lignum Medical Oy uuden hoitomuodon kehittämiseen naisten stressi-inkontinenssiin.
Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat kohdentuvat lääketieteen ja lääketieteen tekniikan sekä niihin liittyvän luonnontieteellisen ja taloustieteellisen tutkimuksen tukemiseen. Tiedesäätiön suurimman 150 000 euron Instrufoundation Fellow -apurahan saavat Turun yliopistosta FT Jonna Alanko aiheella immuunisolujen navigointi muuttuneessa kudosympäristössä, Itä-Suomen yliopistosta FT Aapo Ristaniemi tutkimukseen nivelsiteiden adaptaatiosta nivelrikkoisessa polvessa sekä Helsingin yliopistosta Andrew Erickson tutkimusprojektille, jossa kehitettään spatiaalisia tekniikoita esisyöpänäytteisiin ja syöpänäytteisiin kartoittamaan somaattisten muutosten kehitystä tuumorigeneesin yhteydessä.
FT Jonna Alanko näkee apurahoilla tärkeän roolin osaamista ja resursseja vaativassa lääketieteellisessä tutkimustyössä. Alangon dendriittisoluihin keskittyvässä tutkimuksessa mikroskoopin käyttökustannusten lisäksi solubiologin maksettavaksi tulevat myös monet eri reagenssiaineet sekä muita arkisia käytännön kuluja.
”Dendriittisolut vartioivat kudostemme hyvinvointia ja kuljettavat taudinaiheuttajat immuunipuolustuksemme käsittelyyn. Dendriittisoluilla voi olla merkittävä vaikutus erilaisiin autoimmuunisairauksien syntyyn. Fellow-apurahan turvin pääsen vihdoin perustamaan oman tutkimusryhmän ja palkkaamaan yhdestä kahteen väitöskirjatutkijaa tuekseni. Ilman apurahaa tämä ei olisi ollut mahdollista ja tärkeän aiheen syvällisempi tutkimus olisi vähintäänkin viivästynyt merkittävästi. Nyt itsenäinen tieteen tekeminen on mahdollista sekä minulle että rakenteilla olevalle tutkimusryhmälleni”, Alanko kiittää saamaansa tukea.
Tiedeyrittäjyyden Silmu-apuraha virtsankarkailun pysäyttämiseen
Tiedeyrittäjyyttä tukemaan tarkoitettu 50 000 euron Silmu-apurahan saa Lignum Medical Oy, joka kehittää hoitoa naisten stressi-inkontinenssiin. Virtsankarkailun hoidon ”kultastandardi” on vielä tällä hetkellä muoviverkkoihin perustuva implantti. Se on kuitenkin väistymässä monien ongelmiensa vuoksi, joten uudelle hoitomuodolle on tarvetta. Lignum Medicalin nanoselluloosahydrogeeli on koivupohjainen luonnonmateriaali. Muoviverkon sijaan virstaputkea tuetaan ruiskutettavalla geelityynyllä. Tiedesäätiön Silmu-apurahan turvin yritys pääsee kehittämään nanoselluloosahydrogeeliin perustuvaa hoitomuotoa eteenpäin.
”Tiedesäätiön rahoitus tulee meille kreivin aikaan, sillä sen avulla pääsemme aloittamaan tuotteen regulaatioprosessin. Tavoitteenamme on saada tuotteellemme sekä yhdysvaltalainen FDA- että eurooppalainen CE-hyväksyntä vuoden 2028 loppuun mennessä”, kertoo yksi Lignum Medicalin perustajista, professori sekä synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Tomi Mikkola.
Uutuutena post-doc -apuraha ulkomailta Suomeen saapuvalle tutkijalle
Tiedesäätiön apurahat ovat strateginen investointi suomalaiseen tieteeseen ja innovaatioihin. Niiden avulla luodaan uusia mahdollisuuksia muun muassa terveydenhuoltoon ja ratkaistaan huomisen haasteita jo tänään. Kaikkiaan tiedesäätiö on jakanut toimintansa aikana vuosina 1970-2024 apurahoja yli 19 miljoonaa euroa noin 1300 tutkijalle tai tutkimusryhmälle. Vuonna 2024 apurahoja jaetaan 1,4 miljoonaa euroa.
”Instrumentariumin Tiedesäätiö haluaa turvata suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia tukemalla lääketieteen ja lääketieteen tekniikkaa sekä niihin liittyvää luonnontieteellistä ja taloustieteellistä tutkimusta. Työmme on pitkäjänteistä, aivan kuten alan tutkimuskin”, toteaa Instrumentariumin Tiedesäätiön hallituksen puheenjohtaja, dosentti ja johtava ylilääkäri Petri Bono.
”Tänä vuonna jaoimme perinteisten Fellow-, Post-Doc- ja väitöskirja-apurahojen lisäksi uutena kategoriana ulkomailta Suomeen tuleville post-doc tutkijoille apurahaa enintään kahden vuoden mittaista Suomessa tapahtuvaa tutkimustyötä varten. Tällä haluamme vahvistaa Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten tutkijoiden Post-Doc -kauden suorituspaikkana”, hän huomauttaa.
Petri Bono pahoittelee, että hyviä aiheita ja laadukkaitakin hakemuksia jää väistämättä rahoituksen ulkopuolelle. Säätiö vastaanottaa vuosittain satoja hakemuksia, joista vain vajaa 10 % voidaan rahoittaa.Vuoden 2024 apurahakierros ylitti määrällisesti yli 400 hakemusta, ja haettu yhteissumma oli yli 15 miljoonaa euroa.
”Kovassa kilpailussa laadukaskin hakemus voi valitettavasti jäädä ilman rahoitusta. Valintaprosessissa pidämme tärkeänä tekijänä myös monimuotoisuutta. Olemme sitoutuneet inklusiivisuuteen, ja arvostamme hakijoiden erilaisia taustoja, kokemuksia ja näkökulmia.”
Tänä vuonna Post-doc -apurahan sai 8 tutkijaa yhteensä 360 000 euroa ja väitöskirjatyöhön apurahaa myönnettiin 540 000 euroa yhteensä 26 tutkijalle.