Kuinka luusto vaikuttaa lihavuuteen ja diabetekseen?

Luusto ei ole vain ihmisen passiivinen tukirakenne, vaan aktiivinen kudos, joka uusiutuu jatkuvasti samalla kun vanhempi luukudos hajoaa. Luusolut tuottavat verenkiertoon erilaisia hormoneja, jotka vaikuttavat muun muassa glukoosiaineenvaihduntaan, insuliinituotantoon ja ruokahalun säätelyyn.

”Luustomme käy muiden sisäelinten kanssa vastavuoroista kommunikaatiota, jossa endokriinisiä proteiinejä siirtyy elimien välillä. Nämä proteiinit vaikuttavat muun muassa insuliiniherkkyyteen ja insuliinin vapautumiseen. Näin ne ovat eräs tekijä, joka vaikuttaa aineenvaihduntaamme, painoomme ja mahdollisesti tyypin 2 diabeteksen syntyyn”, listaa väitöskirjatutkija Niki Jalava luuston ominaisuuksia.

Jalava on saanut Instrumentariumin tiedesäätiöltä 15 000 euron apurahan väitöstutkimukseensa, jonka aihe on ”Luustoaineenvaihdunnan yhteys lihavuuteen ja diabetekseen: luu hormonaalisena elimenä”.

Tutkimusta solu-, eläin- ja ihmismalleilla

Jalavan mukaan luuston, lihavuuden ja diabeteksen välinen suhde lähtee biologiasta. Kaikki ihmiskehon osat ja elimet vaikuttavat toisiinsa. Niinpä esimerkiksi jokainen liike ja pienikin tärähdys liikuttaa luuston nesteitä. Luiden sisällä on omat kommunikaatiokanavansa, joiden toimintaa on tutkittu aikaisemmin jonkin verran. Paljon vähäisemmälle tutkimukselle ovat jääneet luuston ja muiden elinten välinen kommunikointi.

”Luusto välittää eteenpäin molekyylejä, jotka vaikuttavat muun muassa meidän sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaamme. Olen tutkinut tätä suhdetta ja toimintaa solu-, eläin- ja ihmismalleilla. Soluviljelyssä käytin rottien luiden kantasoluja ja selvitin, kuinka soluihin lisätty sokeri vaikutti niiden toimintaan. Eläinkokeessa osaa tutkimusrottia ruokittiin korkearasvaisella ravinnolla ja osaa ei. Tutkimuksessa vertailemme näiden ryhmien välisiä eroja. Ihmisten luuydinnäytteitä keräsimme TYKSssä polvien tekonivelleikkausten yhteydessä ”, kertoo Jalava väitöskirjatutkimuksensa käytännöistä.

Tutkimuksessa käytettävä teknologia on solukuvantamista, RNA:n eristämistä sekä proteiinien ja geenien erojen selvittämistä näytteiden ja kontrollinäytteiden välillä. Laitteistona on mm. mikroskooppi, fluoresenssimittalaitteita ja RT-qPCR-laite (Real-Time Quantitative Polymerase Chain Reaction).

Uusia ratkaisuja ihmiskunnan suuriin terveysongelmiin

Jalavan tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu työskentely lääketeollisuudessa ja lääkekehityksen parissa. Biolääketiedettä opiskellut ja maisteriksi vuonna 2021 valmistunut Jalava tutkii luuston ominaisuuksia sekä aiheen kiinnostavuuden vuoksi, mutta myös tulevaisuuden suunnitelmiensa vuoksi.

”Väitöskirjatutkimuksen yhteydessä pääsen kehittämään sekä omia laboratoriotyötaitojani että projektinhallintataitojani. Molemmat ovat tärkeitä ja välttämättömiä taitoja lääkekehityksen parissa. Väitöskirjatyö kehittää myös kommunikointitaitojani entistä monipuolisemmiksi, kun tutkimuksen tulokset on kyettävä raportoimaan tieteellisesti oikealla tavalla sekä kirjallisesti että suullisesti”, toteaa Jalava.

Lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen tuomat ongelmat ovat suuria sekä Suomelle että koko ihmiskunnalle. Jalava haluaa olla omalta osaltaan mukana ratkaisemassa näitä ongelmia ja tuoda tutkimuksien ja lääkekehityksen kautta apua ihmisille.

Apurahan avulla voi keskittyä tutkimuksen tekemiseen

Vuonna 2025 valmistuva väitöskirja syntyy osittain Instrumentariumin tiedesäätiön apurahan turvin. Tutkimus tehdään biolääketieteen laitoksella Turun yliopistossa osana Kaisa Ivaskan tutkimusryhmää. Jalava on saanut rahoitusta tutkimustyöhönsä myös muualta, muun muassa Turun yliopiston tohtorikoulusta.

”Tiedesäätiön apurahalla on minulle mielettömän suuri merkitys. Ilman sitä joutuisin keskittymään tutkimustyön tekemisen sijaan uusien rahoituskanavien etsimiseen. Nyt voin käyttää henkisen pääomani tärkeimpään asiaan, eli itse tutkimukseen. Apurahan turvin pystyn maksamaan vuokrani ja elämään normaalia elämääni siihen saakka, kunnes väitöskirja on valmis.”

Teksti: Kai Tarkka
Kuva: Niki Jalava