Post-Doc -apuraha mahdollistaa uniapneatutkijalle paikan kansainvälisessä tutkimusryhmässä
Kun erikoishammaslääkäri ja tutkija Satu Strausz suuntaa perheineen elokuussa Bostoniin, ei kyse ole vain työmatkasta. Se on askel kohti tarkempaa ymmärrystä uniapnean taustalla vaikuttavista geneettisistä ja biologisista tekijöistä – ja samalla esimerkki siitä, miten yksittäinen apuraha voi tuoda monitasoista vaikutusta tutkijan uraan, tieteeseen ja yhteiskuntaan.
Uniapnea on yleinen unihäiriö, joka koskettaa 10–30 % työikäisestä väestöstä ja muodostaa merkittävän kansanterveydellisen haasteen. Se on riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeille, kuten verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoinfarkti. Uniapnea jää kuitenkin usein diagnosoimatta, vaikka sen vaikutus sairastavuuteen ja kuolleisuuteen on huomattava.
HLT Satu Strausz on mukana Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen Instituutissa (FIMM) Hanna Ollilan johtamassa tutkimusryhmässä, joka keskittyy uniapneaan.
”Tutkimuksessa tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä ja työkaluja, joilla voidaan tunnistaa riskipotilaat varhain ja räätälöidä hoitoa yksilöllisesti. Tämä tukee paitsi potilaan terveyttä, keventää myös terveydenhuollon kuormaa”, Strausz tiivistää.
Instrumentariumin Tiedesäätiön alkuvuodesta 2025 myöntämä 50 000 euron Post-Doc -apuraha Strauszin tutkimukselle ”Finding genetic and epidemiological risk factors of sleep apnea for early prevention and disease endotyping” mahdollistaa hänelle vuoden tutkijavierailun Bostoniin monitieteiseen tutkimuskeskittymään Broad Instituteen, joka yhdistää aiheen äärellä toisiinsa Harvard Medical Schoolin ja Massachusetts Institute of Technologyn (MIT).
Kliiniset havainnot ja tilastodata käsikädessä
Tutkimustyössään Satu Strausz keskittyy uniapnean geneettisten ja biologisten mekanismien selvittämiseen hyödyntämällä laajoja biopankkiaineistoja Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta ja Suomessa. Erityistä huomiota hän kiinnittää uniapneaa sairastaviin potilaisiin, joilla on kasvojen alueen rakenteellisia poikkeavuuksia, jotka voivat lisätä sairauden riskiä.
"Olen tehnyt tutkimustyötä vuodesta 2017, ja aiempi tilastotieteilijän koulutukseni on antanut vahvan pohjan kliinisen ja laskennallisen osaamisen yhdistämiselle, joka tässä tutkimuksessa on avainasemassa.”
Hammaslääkärin työssään HUSin oikomishoitojen parissa Strausz on puolestaan oppinut kiinnittämään huomiota potilaidensa kasvojen rakenteeseen. Hänen muistuttaa, ettei uniapneaa pidä nähdä vain ylipainoisten miesten ongelmana. Uniapneaa ilmenee myös niin hoikilla kuin naisilla ja lapsilla. Heillä diagnosointi kuitenkin usein viivästyy. Siksi tietoisuutta täytyy lisätä.
”Näen potilailla usein kasvojen rakenteellisia poikkeavuuksia ja hengitysongelmia, mikä herätti alun perinkin kiinnostukseni uniapneaan. Kasvorakenne ei ole sairaus, vaan variaatio. Mutta joissain tapauksissa se voi olla uniapnean riskitekijä. Tämä on itselleni erittäin kiinnostavaa."
Strauszin mukaansa jo lapsuudessa voidaan ohjata kasvorakenteita siten, että riski uniapneasta pienenee aikuisena: "Kasvuikäisen lapsen kasvorakenteiden ohjaaminen oikomishoidolla on sekä potilaalle kevyempi että terveydenhuollon kannalta kustannustehokkaampi vaihtoehto verrattuna myöhemmin aikuisena vaadittaviin pitkäkestoisiin ja vaativiin kirurgisiin hoitoihin."
Boston tarjoaa uusia näkökulmia
Strausz löysi jo väitöskirjatyötä tehdessään, että uniapnea on riskitekijä koronalle. Heidät priorisoitiin rokotuksissa.
”Nyttemmin olemme löytäneet serotoniinireseptoriin liittyvän geneettisen alttiuden, joka saattaa selittää uniapnean syntyä myös muille kuin tyypillisesti ylipainoisille potilaille. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia, voisiko kyseisen reitin tarkempi ymmärtäminen avata uusia mahdollisuuksia hoidon kehittämiseen erityisesti niille potilasryhmille, jotka eivät hyödy nykyisistä hoitomuodoista, kuten CPAP-ylipainehengityslaitteesta.”
Post-Doc -apurahan Strausz näkee tärkeänä mahdollistajana vahvistamaan kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja syventämään maailmanlaajuista ymmärrystä uniapneasta, sekä parhaassa tapauksessa avaamaan tietä uusille hoitomuodoille.
”Uniapneaosaajat ja unitutkijahuiput ovat Bostonissa. Odotan heihin tutustumista sekä oppia, jota heiltä saan. Toisaalta olen innoissani, että voin kertoa FIMMin tutkimusryhmämme huomioita sinne. Kuten esimerkiksi siitä, miten hyödyntää Suomen aineistoja niin, että saadaan tietoisuutta lisättyä laajalla mittakaavalla. Tunnen myös ylpeyttä, että pääsen kertomaan miten hyvät rekisteriaineistot sekä geneettistä tietoa väestöstämme meillä Suomessa on. Uskon, että uusia ideoita voidaan soveltaa juuri suomalaisen aineiston pohjalta, koska pystymme seuraamaan henkilön terveyden kehitystä kattavasti – kiitos sosiaaliturvatunnuksemme. Tämä herättää hämmästystä maailmalla”, Strausz myhäilee.
Hän näkee tärkeänä sen, miten apuraha auttaa paitsi lähtemään Suomen ulkopuolelle ja osallistumaan kansainväliseen tutkimustyöhön, myös päästä vaikuttamaan alan kansainvälisiin hoitosuosituksiin, jotka tehdään juuri Yhdysvalloissa.
"Vaikka vuosi ulkomailla on lyhyt, voi sen vaikutus olla kauaskantoinen. Tutkimus on jatkumo – nyt aloitettu työ voi johtaa konkreettisiin hoitotyökaluihin parin vuoden sisällä. En tiedä vielä, mitä kaikkea löydämme. Mutta juuri se on tutkimuksen hienous”, hän sanoo.
Strauszin matkaan Bostoniin lähtee myös puoliso ja 5- ja 7-vuotiaat lapset, joten apurahalla on iso merkitys myös arjen järjestelyihin koko perheelle.
Teksti: Tia Härkönen
Kuva: Helsingin yliopisto