Terveysteknologiat eivät ole valinta, vaan välttämättömyys

Instrumentariumin Tiedesäätiön hallituksen jäsen Saara Hassinen on tuttu nimi terveysteknologian kentässä, ja hänellä on pitkä kokemus alalta. Viimeiset kymmenen vuotta Hassinen on toiminut Terveysteknologia ry:n (Healthtech Finland) toimitusjohtajana, ja ennen sitä hän työskenteli SalWE Oy:n toimitusjohtajana. Näiden tehtävien myötä syntynyt verkosto, toimialan syvä tuntemus ja laaja näkymä tutkimuksesta markkinoille ovat taustoja, jotka johtivat myös kutsuun säätiön hallitukseen.

Hassinen haluaa tarkastella terveysteknologian kehitystä kokonaisuutena.

”Tuotteet eivät synny tyhjästä. Ne lähtevät tarpeesta, ja taustalla on aina pitkä kehitystyö. Säätiön vahvuus on, että se katsoo tutkimuksesta askeleen pidemmälle, ja toisaalta tukee tulevaisuuden osaajia”, hän huomioi.

Vahvasti säänneltyä - syystä

Terveydenhuollon toimintaympäristöön liittyy monikerroksista sääntelyä. Kyse on potilas- ja laiteturvallisuudesta, hoitohenkilöstön työstä ja palvelujärjestelmän laadusta. Nyt myös kyberuhat nostavat päätään entistä vahvemmin.

”Terveydenhuolto on täynnä dataa, ja siksi sääntely korostuu. Terveysteknologian ratkaisujen on pystyttävä osaltaan vastaamaan kyberturvallisuuteen liittyviin vaatimuksiin”, Hassinen toteaa.

Kun puhutaan tulevaisuuden teknologioista, Hassinen nostaa datan kaiken ytimeen.

”Meillä Suomessa etäisyyksien kasvaessa ja ammattilaisten määrän vähentyessä data ja sen yhdistäminen on välttämätöntä kansalaisten hoidon ja hyvän elämän varmistamiseksi. Data on siemen kaikelle uudelle. Sitä pitää vain osata ja pystyä hyödyntämään.”

Suomessa on hänen mukaansa vahvaa osaamista esimerkiksi mittaamisen, monitoroinnin ja diagnostiikan parissa. Niissä kaikissa avaintekijä on datan yhdistäminen, kuvan tulkinta, diagnostiset ratkaisut, ja esimerkiksi genomitieto.

”Tutkijoille ja yrityksille avautuu valtavia mahdollisuuksia kaiken aikaa, puhumme sitten nanosta, biosta tai tekoälyn hyödyntämisestä. Viennin näkökulmasta meillä on yrityksiä, jotka ovat olleet alan kansainvälisiä vientitähtiä jo vuosikymmeniä. Niiden rinnalle on noussut uusia toimijoita, jotka kehittävät digitaalisia palveluja ja etäratkaisuja kasvavaan hoivatarpeeseen.”

Teknologia voi olla ratkaisu – tai käyttöönoton este

Ikääntyminen ei ole vain suomalainen ilmiö. Hyvät ratkaisut voivat skaalautua globaalisti, mutta teknologia pitää saada käyttöön ajoissa. Saara Hassinen painottaa, että etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa uuden tyyppisen teknologian käyttöönottoa on hidastanut Suomen lainsäädäntö.

”Teknologia ei ole valinta – se on välttämättömyys, koska työntekijöitä ei jatkossa riitä. Mutta henkilöstömitoitukset ja kustannuspaineet voivat paradoksaalisesti estää ratkaisujen käyttöönoton”, hän harmittelee.

Esimerkiksi kotihoidossa laadun mittarina pidetään usein käyntien määrää. Hassisen mukaan mittarien tulisi muuttua: vähempi käyntimäärä voi olla hyvä asia, jos hoito tapahtuu fiksummin ja laajemmin. ”Pahinta olisi se, että järjestelmä romahtaa ensin, ja vasta sitten otetaan käyttöön ratkaisut, jotka jo ovat yrityksillä kehitettynä.”

Miten tiedesäätiön apurahat huomioivat terveysteknologiat?

Säätiön rahoitus ei ole varsinaisesti teemoitettu, mutta Hassisen mielestä se voi olla yksi tulevaisuuden kehityssuunta.

”Voisimmeko kohdentaa jaettavia apurahoja esimerkiksi ikäteknologiaan tai datan hyödyntämiseen? Se voisi olla mahdollisuus. Taidanpa nostaa tämän hallituksessa esiin”, hän hymyilee.

Hassinen on ollut itse arvioimassa Silmu-hakemuksia. Hän näkee tutkijainnovaattoreille ja tiedeyrittäjille suunnatussa rahoitusmallissa selkeän arvon. Siinäkin olisi kuitenkin mahdollisuuksia muutokseen esimerkiksi teknologia- ja lääkeaihioiden vastakkainasetteluna.

”Lääkekehitys on pitkä ja hidas prosessi, teknologiassa kehitystä voidaan nopeuttaa enemmän. Silmu-rahoituksella voitaisiin valita esimerkiksi teknologiahankkeita lääkepuolen sijaan. Sekin on strateginen valinta.”

Säätiön tarina kumpuaa 55 vuoden takaa Instrumentarium Oyj:n halusta tukea tutkimusta.

”Visiona on edelleen saada tutkimustulokset hyödynnettyä yritysten ratkaisuihin, tuotteisiin ja palveluihin. Siksi Silmu on hieno apuväline: se auttaa viemään tutkimuksen myötä saadut tulokset eteenpäin ja kehittämään toimintaa.”

Apurahoilla ketteryyttä ja resursseja

Hassisen mukaan kolmen elementin pitää olla kunnossa, jotta Suomi pysyy vahvana terveysteknologiakentässä: osaaminen, rahoitus ja innovaatiomyönteinen markkina.

”Säätiöt täydentävät tutkimusrahoitusta. Niiden rooli on kasvanut, kun valtion rahoitus on pienentynyt. Instrumentariumin Tiedesäätiön rahoituksella tuetaan väitöskirjatyötä ja mahdollisestaan tutkimustyötä post-doc -apurahojen avulla. Sitä kautta saamme tieteellisesti taitavia osaajia, jotka ovat kaiken lähtökohta.”

”Yhteistyö, rohkeat ideat ja kyky nähdä tutkimuksesta markkinoille ovat avain tulevaisuuden terveysteknologioille. Suomi ei voi tehdä tätä yksin, mutta Suomi voi olla yksi niistä maista, joka näyttää tietä. Sen viestin esiin tuominen on vienninkin kannalta kaiken ytimessä”, Hassinen summaa.

Teksti: Tia Härkönen
Kuva: Terveysteknologia ry